Larin Paraske
 Kivessä oleva muistolaatta kirkon vieressä olevan runoilijakodin kulmalla. Kuva: Y.V. |
Paraske syntyi Pohjois-Inkerissä maaorjan
tyttärenä. Hän oli runolaulaja, eli hän lauloi kirjoittamistaan runoista. Paraske oppi
ensimmäisen laulunsa neljävuotiaana naapurinsa häissä ja siitä lähtien hän oli
osallistunut erilaisiin laulukilpailuihin ja voitti lähes aina. Hän lauloi mm. runoja,
tanssilauluja, lyriikkaa, loitsuja ja itkuvirsiä, eli paljon erityyppisiä lauluja.
|
|
 Kirjallisuusmies Adolf Alarik Neovius ja runonlaulaja Larin Paraske. Kuvat on piirtänyt Merja Ruokolainen Natalia Linsénin kuvan mukaan. |
Larin Paraske muutti Porvooseen vuonna
1891 ja teki yhteistyötä kirjallisuusmies Adolf Neoviuksen kanssa. Hän asuikin
Neoviuksen kotona, joka toimii nykyisin Edelfelt-Wallgren
museona. Neovius oli porvoolainen pappi mutta toimi pappina myös Sakkolan
pitäjässä. Siellä hän tapasi Parasken ja pyysi hänet vieraakseen Porvooseen. Paraske
ei osannut soittaa kannelta. Hän sanoi osaavansa laulaa korvakuulolta. Hän esiintyi mm.
Suomen Kirjallisuusseuran vuosikokouksessa. Hänestä maalattiin paljon erilaisia
muotokuvia, joita on maalannut mm. Edelfelt ja Järnefelt.
Vuonna 1901 Paraske sai eläkkeen, joka oli liian pieni ja valitettavasti se myönnettiin
liian myöhään. Hän kuoli vuonna 1904 ja häneltä jäi talteen noin 1343 runoa ja
loitsua, 3000 sananlaskua ja arvoitusta sekä eeppisiä runoja yli 200. Tässä yksi Parasken runo:
|