Saarijärven Paavo

Tarina
Tarvikkeet
Lähteet
Tietoaines
Tehtävät

Tarina

Tavoitteet

Tutustuttaa oppilaat J.L. Runebergin runoon Saarijärven Paavo. Antaa mahdollisuus tutustua 1800-luvun maanviljelijän elämään, mm.

• maanviljelys 1800-luvulla, rukiin merkitys
• katovuodet, pettuleipä, halla
• selviytymistaidot tiukissa olosuhteissa
• lähimmäisenrakkaus / yhteisvastuu
• toivo / tulevaisuuden usko / sisu
• kekseliäisyys 

TILANMÄÄRITTELY / ROOLIPIIRROKSET

Luodaan mielikuva ajasta ja ympäristöstä, jossa Paavo perheineen elää.

Opettaja laittaa taustapiirroksen seinälle (mökki ja Paavon perhe) ja kertoo 1800-luvun elämästä maalla. Opettaja voi laatia Suomen 1800-luvun maatalousoloista myös tiedonhakutehtävän, esim. kysymällä, millaisia väestöryhmiä maaseudulla asui tai millaisia elinkeinoja maaseudulla harjoitettiin.

Hän kertoo Paavosta ja hänen perheestään. Tehdään roolipiirrokset fläpille (tai käytetään em. kuvaa), jossa luodaan kuva Paavosta, hänen vaimostaan ja lapsistaan. Runossa ei käy ilmi Paavon vaimon/lasten nimiä, mutta ne voidaan yhdessä keksiä. Piirroksiin kootaan henkilöiden (lähinnä Paavon ja vaimon) ominaisuuksia, joita voidaan runon perusteella tehdä. Piirrokseen lisätään lehmiä, lampaita, hevonen ja niitä poistetaan runon edetessä, näin havainnollistetaan omaisuuden häviäminen. 

Opettaja lukee säkeistön/säkeistöjä pienissä pätkissä. Tarina etenee runon myötä. 

Saarijärven salomailla asui   

tilallansa hallaisella Paavo,    

perkas, hoiti ahkerasti maataan,   

mutta Jumalalta kasvun toivoi.  

Vaimoineen ja lapsineen hän siinä  

niukkaa leipäänsä söi hiess' otsan,   

ojat kaivoi, kynti, touon kylvi. 

Tuli kevät, nietos suli mailta,  

myötänsä vei puolet ohrahista,  

tuli kesä, raekuuro kulki,    

kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;  

tuli syksy, kaikki ryösti halla.

TIEDONHANKINTATEHTÄVÄ

Mikä on halla? Miten se vaikuttaa satoon?

Tietoaines hallasta

Kysymykset hallasta 

RITUAALI: HALLAN TANSSI / KARKOTUS

Ennen vanhaan ihmiset keksivät pelottaville luonnonilmiöille ja asioille lepyttelyrituaaleja tai lepyttelynimiä. (Esim. karhu = mesikämmen, otso jne.) Myös halla oli pelottava asia, koska sen vierailu pellolla tiesi nälkää seuraavana vuonna.

Jaetaan ryhmä kahtia, toinen puoli tekee hallan tanssin ja toinen puoli hallankarkotus tanssin.  

Opettaja lukee seuraavan osan runosta. 

Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui:

"Paavo parka, kovan onnen lapsi,   

sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs;  

miero raskas, raskahampi nälkä."      ( ’miero’= kerjuulla)

Vaimon käteen tarttui Paavo, lausui:

"Koettelee, mutt' ei hylkää Herra,

Pane leipään puolet petäjäistä,

kaksin verroin minä ojaa kaivan,

mutta Jumalalta kasvun toivon." 

KAKSI RYHMÄÄ - KAKSI HENKILÖÄ

Halla oli vienyt kaiken sadon ja perhettä uhkasi nälkä. Miten Paavo ja hänen vaimonsa suhtautuivat asiaan? Kaksi oppilasta istuu vastakkain (Paavo ja vaimo) ja muut jakautuvat kahdeksi ryhmäksi heidän taakseen. Ryhmät kuiskaavat "edustajilleen", mitä näiden tulee sanoa vastapäätä olevalle henkilölle. Henkilö on ryhmän äänitorvi. Mukaan keskusteluun voidaan tarvittaessa ottaa useampiakin keskustelijoita tarpeen/tilanteen mukaan.

PAAVON VIRSI / RUKOUS

Paavo on harras ja uskonnollinen mies, joka luottaa Jumalaan. Hän rukoilee sadon puolesta. Oppilaat kirjoittavat pareittain pienen rukouksen, jonka Paavo olisi voinut rukoilla. Rukoukset luetaan koko luokalle.

NAAMIOTYÖSKENTELYÄ

'Hallan naama puhuu'. Jos on käytettävissä esim. dia tai kuva Hugo Simbergin Halla-maalauksesta, keksitään hallalle ajatuksia Paavon viljasta. (Tehdään halla-naamio ja sanotaan sen takaa hallan uhkauspuheita viljalle.) Simberg on personoinut hallan - oppilaat voivat personoida hallan lisäksi myös tulvan ja raekuuron. Sen jälkeen voidaan käydä luonnonvoimien keskustelu viljan tuhosta, nälästä ja Paavon kohtalosta luonnonvoimien näkökulmasta.

TIEDONHANKINTATEHTÄVÄ

Paavon perhe joutui - kuten moni muukin köyhä perhe 1800-luvulla - syömään pettuleipää.

Mistä pettua saadaan ja miten pettuleipää valmistetaan.

Opettaja jakaa hankittua pettuleipää ja oppilaat syövät sen.

TIEDONHANKINTATEHTÄVÄ

Miksi Paavo valitsi rukiin viljelyviljakseen? Oppilaat saavat tietoaineksen rukiista ja kysymystehtävät. Vastataan kukin erikseen, kun ensin on luettu tietoaines. Käydään oikeat vastaukset läpi opettajan johdolla.

KÄTKETYT AJATUKSET

Valitaan kaksi oppilasta istumaan tuoleille. Toinen heistä on Paavo, toinen Paavon vaimo.

Mitä he ajattelevat tilanteesta? Tuoleilla istujat merkitään hatuin/huivein - heidän ei tarvitse puhua mitään. Muut oppilaat saavat tulla sanomaan heidän ajatuksiaan ’ääneen’. Se tapahtuu tulemalla seisomaan roolihenkilöiden taakse, laittamalla käsi olkapäälle  ja sanomalla ajatukset. 

KUUMA TUOLI

Valitaan oppilaita seuraaviin rooleihin: Paavo, vaimo, naapuri (jonka sato säästyi). Roolit merkitään hatuin/huivein. Tarvittaessa voidaan ottaa mukaan lisää roolihenkilöitä (esim. sukulaisia).

Muut oppilaat haastattelevat henkilöitä, jotka toimivat rooleissa, tilanteesta. 

opettaja lukee:

Pantiin leipään puolet petäjäistä,

kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo,

lampaat myi ja siement' osti, kylvi.

Tuli kevät, nietos suli mailta,

mutt' ei orahia vesi vienyt.

Tuli kesä, raekuuro kulki,

kaatoi maahan puolet tähkäpäistä.                 

Tuli syksy, kaikki ryösti halla.  

Rintoihinsa lyöden vaimo lausui:  

"Paavo parka, kovan onnen lapsi,

kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;

tuska kuolla, tuskempi tok' elää." 

Vaimon käteen tarttui Paavo, lausui:   

"Koettelee, mutt' ei hylkää Herra.

Pane toinen verta petäjäistä,  

ojat kahta suuremmat ma kaivan,   

mutta Jumalalta kasvun toivon."   

Pantiin toinen verta petäjäistä,

kahta suuremmat loi ojat Paavo,

karjan myi ja siement' osti, kylvi.

TYHJÄ TUOLI

Tyhjä tuoli (tai kaksi) asetetaan luokan keskelle. Sovitaan, että siinä istuu Paavo (ja vaimo). Ryhmä esittää hänelle kysymyksiä ja vastaa kysymyksiin tuolin kautta.

Paavo ja vaimo suhtautuivat eri tavalla hallaan ja menetyksiin. Edessä oli edellistäkin talvea tiukempi ja niukempi talvi. Ruokaa yhä vähemmän. Mitä he ajattelivat?

Mitä Paavona tekisit? Anna neuvoja Paavolle.

TIEDONHANKINTATEHTÄVÄ

Mitä syötävää voi luonnosta saada?

Tehtävät Toivo Rautavaaran kirjaa ”Mihin kasvimme kelpaavat?” hyväksikäyttäen niin että luokka jaetaan neljään ryhmään, joista kukin tekee yhden tehtävän. Kolmeen ensimmäiseen tehtävään opettaja voi kopioida tietoaineksen kirjasta. Neljännelle ryhmälle, joka suunnittelee ruokalistan luonnonvaraisten kasvien resepteistä, voi antaa koko kirjan tetoainekseksi.

PÄIVÄKIRJA

Oppilaat jakaantuvat ryhmiin ja kirjoittavat otteita perheen jäsenten päiväkirjoista tai kirjeistä katovuosien ajalta,

Paavon, vaimon, lapsen/lasten, naapurin jne. Luetaan päiväkirjamerkinnät.

Vuosilukuna voidaan käyttää, esim. 10. elokuuta 1823 

KERRONTA

opettaja lukee:

Tuli kevät, nietos suli mailta,

mutt' ei orahia vesi vienyt.

Tuli kesä, raekuuro kulki,

mutt' ei kaatunutkaan kaunis olki.

Tuli syksy, halla kultaviljan

koskematta korjaajalle säästi. 

ÄÄNI-LIIKEIMPROVISAATIO

Oppilaat jaetaan neljään ryhmään: tulva-raekuuro-halla-vilja. Harjoituksessa voidaan käyttää kehon äänien lisäksi myös rytmisoittimia.

Kukin ryhmä valmistaa ääni- liikeimprovisaation, miten ryhmän luonnonvoima lähestyy viljaa.

Vilja-ryhmä valmistaa ääni-liikeimprovisaation, jolla torjuu luonnonvoimaa.

Vilja on keskellä, luonnonvoimat lähestyvät viljaa vuorotellen. Ilmaisu alkaa hiljaisesti, voimistuu mitä lähemmäs vilja-ryhmää tullaan. Ohjaajan merkistä luonnonvoima lähtee perääntymään ja samalla ääni vaimenee. Lähestymisjärjestys tulva - raekuuro - halla.

Lopuksi vilja-ryhmä seisoo paikallaan silmät kiinni ja luonnonvoimat yksi kerrallaan lähestyvät heitä. Lähestymisen aikana ’viljaan’ ei kosketa.  

opettaja lukee:

Silloin Paavo polvistuen lausui:

"Koettelee, mutt' ei hylkää Herra."

Paavon vaimo polvistuen lausui:

"Koettelee, mutt' ei hylkää Herra."

Mutta miehellensä virkkoi vaimo:  

"Paavo, Paavo, riemull' ota sirppi,

nytpä meillä alkaa ilon päivät,

syrjähän nyt petäjäinen silkko,

rukihisen nyt mä leivän leivon!"

RATKAISUJEN KUJA

Paavo saa kuitenkin kuulla, että halla vei tällä kertaa naapurin viljan. Jakaako omastaan heillekin ja syö edelleen pettuleipää vai pitääkö kaikki itsellään? Tähän valintaan/ratkaisuun ja keskusteluun vaikuttavat suuresti miljöönluomisessa esille nousseet asiat, esim. millainen naapuri/naapuriperhe ja mitä he ajattelivat/suhtautuivat Paavon ja hänen perheensä menetyksiin.

Ryhmä seisoo kahdessa vastakkaisessa rivissä ja yrittää puhumalla (kuiskailemalla) vaikuttaa sen henkilön (halukkaat oppilaat ja opettaja vuorollaan) päätökseen, joka kulkee heidän muodostamansa kujan läpi. Toinen puoli yrittää puhua sen puolesta, että Paavo antaisi puolet sadostaan naapurille ja toiset taas sen puolesta, että hän pitäisi koko sadon itse. Kun henkilö saapuu kujan päähän, hänen on tehtävä päätös puolesta tai vastaan sen perusteella, minkälaisia perusteluja, kehotuksia tai vetoomuksia hänelle kujan läpi kulkiessa on esitetty. Kujan läpi kulkija asettuu Paavon rooliin/asemaan, hänet tulee merkitä rooliin esim. takilla/hatulla/viitalla tms., jolloin hän on ’Paavo’. Kujan läpi kuljetaan silmät kiinni tai huivilla silmät peitettynä, jotta molemmista riveistä kuuluvat voimakkaat kuiskaukset tuntuisivat oman pään sisäisiltä ääniltä.

Mitä Paavona olisit tehnyt?

Mitä itse olisit tehnyt?

Opettaja lukee Paavon ratkaisun:

Vaimon käteen tarttui Paavo, lausui:

”Vaimo, vaimo, sit’ ei kuri kaada,

joka toista hädässä ei hylkää.

Pane leipään puolet petäjäistä,

veihän naapurimme touon halla”.

LOPPUKOONTA

Jaetaan luokka, ryhmiin 3-5 oppilasta.

Opettaja on kirjoittanut fläpeille valmiiksi kirjaimet SAARIJÄRVEN PAAVO allekkain. Lauseiden on alettava kyseisellä kirjaimella - muutoin tekstin tuottotapa vapaa. Kirjoittakaa Paavon tarina.

MINIDRAAMA

Tehdään lyhyt yhteenveto loppuratkaisusta. Mitä tapahtuu? Miten suhtautuu Paavon vaimo? Mitä sanoo naapuri? Jne. Suunnitelkaa ja esittäkää.