Porvoon lasten ja nuorten taidekoulu
Opetussuunnitelma
2004
Visuaalisten taiteiden laaja
oppimäärä
 |
SisÄllysluettelo
1. Porvoon lasten ja nuorten taidekoulun
toiminta-ajatus, arvot ja yleiset perusteet
1.1 Porvoon lasten ja
nuorten taidekoulun toiminta-ajatus
1.2
Porvoon lasten ja nuorten taidekoulun toiminnan arvot
2. Opetuksen toteuttaminen
2.1 Oppimiskäsitys
2.2
Opiskeluympäristö
2.3
Työtavat
3. Opetuksen rakenne ja opintojen
laajuus
3.1 Opetuksen rakenne
3.2
Opetuksen laajuus
3.3
Oppilaaksi ottaminen
3.4
Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen
4. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
4.1 Visuaalisten
taiteiden laajan oppimäärän tavoitteet
4.2
Kuvataideopetuksen keskeiset sisällöt
4.2.1
Valmentavassa kuvataideopetuksessa oppilas oppii
4.2.2 Perusopinnoissa
oppilas oppii
4.2.3 Syventävissä opinnoissa
oppilas oppii
5. Arviointi
5.1 Arvioinnin tehtävä
ja arviointimenetelmät
5.2
Oppilasarviointi
5.3
Oppilaitoksen itsearviointi
6. Todistukset
6.1 Todistusten sisältö
6.1.1
Perusopintojen päättötodistus
6.1.2
Syventävien opintojen päättötodistus
6.1.3
Osallistumistodistus
7. Liiteosa
Tämän opetussuunnitelman pohjana on
ollut Opetushallituksen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Tämä
opetussuunnitelma tulee voimaan 1.8.2004 ja korvaa edellisen opetussuunnitelman
vuodelta 1992.
1.
Porvoon lasten ja
nuorten taidekoulun tehtävä, arvot
ja yleiset perusteet
1.1 Porvoon lasten ja nuorten taidekoulun toiminta-ajatus
Porvoon lasten
ja nuorten taidekoulu antaa kuvataiteen perusopetusta 3 – 19 vuotiaille
porvoolaisille lapsille ja nuorille. Toiminnan perustana on opetushallituksen
antama määräys nro 39/011/2002. Määräys perustuu lakiin taiteen
perusopetuksesta (633/1998). Porvoon lasten ja nuorten taidekoulun ylläpitäjä
on Porvoon kaupunki. Koulun johtokuntaa vastaa kulttuuri- ja
vapaa-aikalautakunta. Opetus on maksullista ja koulun lukukausimaksuista ym.
muista korvauksista päättää Porvoon kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Lautakunta
hyväksyy taidekoulun opetussuunnitelman.
Kuvataiteen
perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ja monialaista. Sen
tehtävänä on perehdyttää oppilaat kuvataiteen tekemiseen ja ymmärtämiseen sekä
taiteesta nauttimiseen. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle mahdollisuus
opiskella pitkäjänteisesti omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaisesti
sekä luoda edellytykset elinikäiselle visuaalisten taiteiden harrastamiselle ja
valmiudet hakeutua kuvataidealan ammatilliseen ja korkeakouluasteen
koulutukseen. Taiteen tuntemus antaa oppilaalle välineitä yhteiskunnassa
vaikuttamiseen itsenäisenä yksilönä ja yhteisön jäsenenä.
Oppimisen tukena
kodin merkitys on ensiarvoisen tärkeä. Taidekoulu arvostaa kotien kiinnostusta
ja palautetta toiminnassaan. Koteja informoidaan taidekoulun toiminta-ajoista,
työjärjestyksestä, tapahtumista ja vuositeemoista. Taidekoulu toimii
aktiivisessa vuorovaikutuksessa Porvoon kaupungin eri hallintokuntien kanssa ja
on näkyvä osa kaupungin identiteettiä. Taidekoulu järjestää taideopetusta myös
kuvataiteesta kiinnostuneille aikuisille. Taidekoulu pyrkii luomaan
edellytykset porvoolaisen kulttuurin tuntemukselle, sen monimuotoisuuden
oivaltamiselle ja arvostamiselle. Tavoitteena on kasvattaa sivistyneitä,
itsensä ja ympäristönsä tuntevia ja muita arvostavia lapsia ja nuoria sekä
synnyttää vahva paikkakunnallinen sekä kansallinen identiteetti. Opetusta
annetaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja niin suomen kuin ruotsinkielinen
kulttuuri on elävänä mukana arjessamme. Kansainväliset yhteistyöprojektit ovat
myös tärkeä osa toimintaamme.
1.2
Porvoon lasten ja nuorten taidekoulun toiminnan arvot
Porvoon lasten
ja nuorten taidekoulun toimintaa ohjaa käsitys ihmisestä, joka eettisenä,
moraalisena ja valintakykyisenä yksilönä vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä
ja ymmärtää esteettisyyden merkityksen. Opetus tukee oppilaan henkistä kasvua,
persoonallisuuden eheyttä sekä kehittymistä arvostelukykyiseksi ja
ajattelevaksi ihmiseksi. Tavoitteena on, että ilmaistessaan itseään taiteen
keinoin oppilas oppii arvottamaan ja arvioimaan itseään ja ympäristöään sekä
rakentamaan maailmankuvaansa omien kokemustensa ja kulttuuriperinnön pohjalta
ja kehittämään sitä edelleen. Opetus ohjaa oppilasta tiedostamaan itselleen
merkityksellisiä elämän sisältöjä ja ilmaisemaan niitä visuaalisin keinoin.
Tavoitteena on
kehittää oppilaan kykyä työskennellä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppilas
ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta. Ihmisläheisyys,
yhteisvastuullisuus ja kestävä kehitys tulee olla arvopohjana porvoolaisten
lasten ja nuorten opetukselle.
2.1 Oppimiskäsitys
Opetuksen
tavoitteena on tukea oppilaan taiteellista oppimista. Taiteellisen oppimisen
tietopohja muodostuu oppilaan havainnoista, tunteista, ajatuksista, tiedoista,
ilmaisusta sekä taidoista. Kuvan tekemisessä tulosten saavuttaminen edellyttää
asioiden sisäistämistä. Kypsyminen omaperäiseen kuvalliseen ilmaisuun tapahtuu
vähitellen, yritysten, erehdysten ja oman henkisen kehityksen kautta. Opetuksen
tavoitteena on käynnistää kasvutapahtuma, jonka tulokset näkyvät ehkä vasta
aikuisiässä. Taiteellisen tekemisen
tarpeen tulee lähteä oppilaan omasta motivaatiosta, ja oppilaalla tulee olla
aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa tulee kehittää
oppilaan kykyä liittää uudet taidot ja tiedot aiemmin omaksuttuihin
käsitteellisiin rakenteisiin ja kykyä soveltaa opittua uusissa yhteyksissä. Opetuksessa
tulee hyödyntää tutkivaa ja toiminnallista oppimista yksin ja vuorovaikutuksessa
toisten kanssa. Tavoitteena on, että oppilas itse asettaa työskentelylleen
tavoitteita sekä käsittelee tietoa, pohtii ja muokkaa aihetta omakohtaisia
ratkaisuja tehden.
2.2 Opiskeluympäristö
Opiskeluympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta
ympäristöstä, opetussuunnitelmasta ja
opetusmenetelmistä. Siihen kuuluvat
myös yhteisön omaksumat perinteet, arvot ja eettis-moraaliset käsitykset sekä
monikulttuurisuus. Olennainen osa opetustyön onnistumista ja opiskeluympäristön
laadukkuutta on opetustoiminnan tavoitteellinen kehittäminen.
Opiskeluympäristössä tulee vallita myönteinen, avoin, turvallinen ja
jokaisen persoonallisuutta kunnioittava ilmapiiri, jossa elämäntaidot
vahvistuvat. Sen on tuettava monipuolisesti valmiuksiltaan erilaisten
oppilaiden kasvua ja annettava mahdollisuus omaan rauhaan ja kiireettömyyteen.
Taidekoulu
pyrkii luomaan funktionaalisen, visuaalisen ja virikkeellisen ympäristön sekä
tarjoamaan työskentelyyn suunnitellut turvalliset välineet ja monipuoliset materiaalit
oppilaan taiteellisen prosessin tueksi. Koulu pyrkii ottamaan kaikessa
toiminnassaan huomioon työ-, tuote- ja ympäristöturvallisuustekijät sekä noudattamaan
kestävän kehityksen periaatteita. Opiskeluympäristönä käytetään myös luontoa,
opiskelijan elinpiiriä sekä työ- ja kulttuurielämää molempia kotimaisia
kieliympäristöjä kunnioittaen. Koulumme sosiaalisen oppimisympäristön
tavoitteena on kasvattaa ja tukea positiivisia elämänasenteita, uteliaisuutta,
huumorintajua, suvaitsevaisuutta ja sopeutumiskykyä.
2.3 Työtavat
Opetuksessa
otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset oppimistyylit ja kehitysvaiheet. Oppiminen
tapahtuu vuorovaikutuksessa ryhmän muiden jäsenten kanssa. Opettaja on
oppimisen ohjaaja, kanssaoppija sekä taiteen tuntemisen asiantuntija. Havainnointi,
itse tekeminen ja leikki ovat keskeisiä työmuotoja. Oppilaan omat kokemukset,
taidot ja tiedot sekä kiinnostus ovat opetuksen lähtökohtia. Aiheiden ja
teemojen valinnoilla pyritään ylläpitämään tekemisen ja oppimisen iloa. Oppilaat
ohjataan itse arvioimaan ja dokumentoimaan opiskeluaan. Välineitä itsearviointiin tarjoavat mm. työskentelypäiväkirja,
keskustelut opintoryhmän, opettajan tai yleisön kanssa.
Työtavat
valitaan niin, että oppilaan vuorovaikutustaidot, keskittymiskyky, pitkäjänteisyys,
herkkyys, eläytymiskyky, oma-aloitteisuus, vastuu ja itseluottamus sekä
sosiaaliset taidot kasvavat. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan
ryhmän muita jäseniä sekä omia ja muiden oppimisprosesseja ja oppimistuloksia. Työtavat
ja opinnoissa käsiteltävät sisällöt valitaan siten, että oppilas voi kehittää
ja monipuolistaa omaa ilmaisuaan eri suuntautumisvaihtoehdoissa visuaalisten
taiteiden perusopinnoista aina syventäviin opintoihin asti. Opiskelun
päätavoite ei ole tuottaa taideteoksia, vaan oppia erilaisia kuvallisia
valmiuksia.
Mikäli
oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn
vuoksi kykene lainkaan tai väliaikaisesti opiskelemaan taidekoulun normaalin
opetussuunnitelman mukaisesti, voidaan hänelle laatia henkilökohtainen
opetussuunnitelma. Siinä määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika,
opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja
arviointimenettely.
3.1 Opetuksen rakenne
Kuvataiteen
perusopetuksen laajan oppimäärän opinnot muodostuvat perusopinnoista ja
syventävistä opinnoista. Perus- ja syventävät opinnot on tarkoitettu
pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Perusopintoja edeltäviä 3
– 5-vuotiaiden varhaisiän valmentavia opintoja ei lueta mukaan laajan
oppimäärän laskennalliseen tuntimäärään, mutta ne ovat osa Porvoon lasten ja
nuorten taidekoulun opetusohjelmaa. Opetus koostuu oppitunneista, itsenäisestä
työskentelystä, taide- ja kulttuuriaktiviteeteista sekä kotitehtävistä.
Oppilailla on myös mahdollisuus kerätä oppitunteja osallistumalla kursseille
sekä taidematkoille. Lukuvuosi jakaantuu 34 opintoviikkoon.
Perusopintojen loppuvaiheessa oppilas
kokoaa työskentelystään oman portfolion ja osallistuu
työpajojenperehdyttämisjaksoon. Syventävien opintojen loppuvaiheessa oppilas tekee
päättötyön. Aloittaessaan päättötyön tekemisen oppilaan tulee olla vähintään 16
vuotta täyttänyt ja hänellä tulee olla syventäviä opintoja suoritettuna
vähintään laskennalliset 306 oppituntia. Päättötyö on itsenäisesti toteutettava
opinnäytetyö, jossa oppilas osoittaa taitonsa ja kypsyytensä parhaiten
tuntemallaan kuvataiteen alueella. Päättötyö voi olla yksi teos tai teossarja,
tutkielma tai audiovisuaalinen tuotos. Koko päättötyöprosessista kootaan portfolio. Päättötyön laajuus on 80 – 100 tuntia. Päättötyöhön
käytetty aika sisällytetään opintojen kokonaistuntimäärään. Oppilas tekee
päättötyölleen työsuunnitelman ja aikataulun. Oppilaalle nimetään päättötyön
ohjaaja ja kaksi arvioitsijaa.
3.2 Opetuksen laajuus
Varhaisiän kuvataidekasvatuksessa
oppilas (3 – 5v.) opiskelee 68 h/ vuosi, perusopinnoissa oppilas (6 – 11v.)
opiskelee 68 h – 102 h/ vuosi, (perusopinnot käsittävät kokonaisuudessaan 540
h), syventävissä opinnoissa oppilas (11 – 19v.) opiskelee 102 h – 204 h/ vuosi
(syventävät opinnot käsittävät kokonaisuudessaan 760 h). Kuvataiteen
perusopetuksen laaja oppimäärä käsittää yhteensä laskennalliset 1300 tuntia.
|
Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä
(1300 h) |
12 – 19-vuotiaat 3 – 6 h/viikko |
Syventävät
opinnot (760 h) -
työpajat:
animaatio, grafiikka, keramiikka, kolmiulotteinen, muotoilu ja arkkitehtuuri,
piirustus ja maalaus, serigrafia, tekstiili sekä valokuvaus -
päättötyö ja portfolio |
Muut
opinnot: Lyhytkurssit (viikonloppukurssit), kesäkurssit, näyttelykäynnit, opintomatkat, kotitehtävät |
|
6 – 11-vuotiaat 2 – 3 h/viikko |
Perusopinnot
(540 h) -
kuvallisen
ajattelun ja ilmaisun kehittäminen -
kuvanrakentamisen
perustiedot ja taidot -
portfoliotyöskentely (10-vuotiaat) -
Minityöpajat
(11-vuotiaat) |
||
|
|
3 – 5-vuotiaat 2 h/ viikko |
Valmentavat
opinnot -
mielikuvitusta
rikastavaa ja leikinomaista taideopetusta |
3.3
Oppilaaksi ottaminen
3.4
Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen
Muualla
suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi, mikäli ne vastaavat kuvataiteen
perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Hyväksi lukemisesta
päättää rehtori neuvoteltuaan oppilaan opettajan kanssa.
4.1 Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kuvataiteen opinnoissa
oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat
piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri, ympäristösuunnittelu,
muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video,
sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvamedia sekä
monitaiteelliset työmuodot.
Kuvataiteen ja
esteettisen ilmaisun opetuksen tavoitteena on kehittää nyky-yhteiskunnassa
tarvittavaa kykyä tulkita kuvia. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas
jäsentää ja ymmärtää maailmaa ja että hänen yleissivistyksensä kuvataiteissa
kasvaa. Keskeistä oppisisältöä on luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset
ilmiöt, media, taiteen ilmenemismuodot ja kulttuuriperintö. Opetus on
luonteeltaan uutta luovaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaista
aktiivisia ja kriittisiä toimijoita taidemaailmaan ja muuhun yhteiskuntaan.
Kuvallisen
ilmaisun käsitteet ja ilmiöt ovat opetuksen perusta, niiden tulee olla
opetuksessa keskeisiä mutta myös omaperäisyydelle, intuitiolle ja oppilaan
omille havainnoille tulee antaa tilaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii
käyttämään ilmaisussaan kuvataideilmaisulle luonteenomaista muuntamista,
lainaamista sekä uusia ja vanhoja symboleja ja antamaan niille merkityksiä.
Kuvallista
ilmaisua opetellaan sekä tekemällä että tarkastelemalla kuvataiteen teoksia ja
arjen kuvia. Opetuksessa korostuu aistien, intuition, unien, mielikuvituksen ja
myötäelämisen merkitys.
4.2 Kuvataideopetuksen keskeiset sisällöt
4.2.1 Valmentavassa kuvataidekasvatuksessa oppilas oppii
·
tekemään itse kuvia ja tutkimaan
kuvataiteen eri ilmiöitä: muotoa, tekstuuria,
tilaa, liikettä, rytmiä, väriä
ja valoa
·
harjoittelemaan eri materiaalien,
välineiden ja työtapojen käyttöä ja oppii
välinehuollon perusteet
·
havainnoimaan ja tulkitsemaan
ympäröivää luontoa, rakennettua ympäristöä ja esineympäristöä sekä
harjoittelemaan havaintojen ja mielikuvien muuntamista kuviksi
·
harjoittelemaan työhön keskittymistä ja
toisten huomioon ottamista
·
tutustumaan median välittämään kuvaan,
arvioimaan sitä ja laatimaan omia
kuvaviestejä
·
käymään museoissa ja näyttelyissä sekä tekemään retkiä luontoon
ja erilaisiin kulttuuriympäristöihin ja työstämään kokemuksiaan kuvataiteen
keinoin.
4.2.2 Perusopinnoissa
oppilas oppii
·
harjoittelemaan ja kehittämään omaa kuvailmaisuaan
·
tutustumaan eri materiaalien ja
tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin
·
perehtymään materiaalien ja
työvälineiden tarkoituksenmukaiseen, turvalliseen
ja kestävän kehityksen
mukaiseen käyttöön
·
harjoittelemaan kuvallista ja siihen
liittyvää sanallista ilmaisuaan
·
perehtymään laaja-alaisesti kuvataiteen
ja kuvallisen median eri osa-alueisiin ja mediatekniikkaan
·
harjoittelemaan kriittistä
kuvantulkintataitoa kuvamedian tekijänä ja kuluttajana
·
tarkastelemaan ja tulkitsemaan eri
aikakausien ja kulttuurien teoksia
·
tutkimaan muodon ja sisällön suhteita
kuvataiteissa
·
tutustumaan taidehistorian ja
estetiikan peruskäsitteisiin
·
oppimaan tarkastelemaan luontoa,
arkkitehtuuria ja esineympäristöä esteettisestä
ja kestävän kehityksen näkökulmasta ja oppia ymmärtämään ympäristön
merkityksen omalle ja muiden hyvinvoinnille
·
suorittamaan ohjattuja kotitehtäviä
·
laatimaan taiteen perusopetuksen visuaalisten
taiteiden perusopintojen päätteeksi
portfolion laajan
oppimäärän opinnoistaan.
4.2.3 Syventävissä
opinnoissa oppilas oppii
·
syventämään taitojaan ja tietojaan yhdellä tai useammalla
valitsemallaan kuvataiteen
tai kuvallisen median osa-alueella
·
harjoittelemaan ja kehittämään kuvailmaisuaan ja yhdistämään
eri taiteenalojen ilmaisukeinoja työskentelyssään
·
perehtymään kuvataiteen historiaan,
vertailemaan eri taideilmiöitä ja pohtimaan
estetiikan ja taidefilosofian
peruskysymyksiä ja tarkastelemaan taidehistorian ja
nykytaiteen ilmiöitä
historiallisena jatkumona
·
perehtymään itselleen vieraaseen
kulttuuriin tai kulttuureiden visuaalisiin ilmenemismuotoihin
·
perehtymään materiaaleihin ja
työtapoihin, jotka edistävät kestävää kehitystä
·
tutustumaan kuvataiteen ja muiden
visuaalisten taiteiden ammattilaisten työhön
ja työskentelytapoihin
·
opettelemaan ottamaan huomioon työn
tilaajan toivomukset tuote- ja rakennussuunnittelussa
·
suunnittelemaan ja suorittamaan
itsenäisesti työtehtäviä
·
suorittamaan ohjatusti kotitehtäviä
·
esittelemään julkisesti omaa
työskentelyprosessiaan ja lopputuloksia
·
seuraamaan omaa oppimistaan ja arvioimaan
omaa ja muiden työtä
·
laatimaan itsenäisesti päättötyön, joka
sisältää teoksen, portfolion työskentelystä
ja siihen liittyvän itsearvioinnin.
5.1 Arvioinnin tehtävä ja
arviointimenetelmät
Arvioinnin
tehtävänä on tukea oppilaan kehittymistä opinnoissaan ja ohjata opiskelun
tavoitteiden asettamista. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon
kehittymistä, ja siinä otetaan huomioon oppilaan itselleen valitsemat
tavoitteet ja oppisisällöt.
Oppilaan arvioinnin tulee
pohjata pitkäaikaiseen näyttöön ja kohdistua sekä oppimisprosessiin että
prosessin lopputuloksiin, teoksiin ja tuotteisiin. Arviointimenetelmät valitaan
siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat
käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Taideopetusta arvioitaessa
on otettava huomioon, että sen merkitys yksilön elämässä näkyy vasta pitkällä
aikavälillä.
Oppilaalle on tiedotettava
seuraavista arvioinnin periaatteista: arvioinnin tehtävät ja kohteet,
arvosana-asteikko ja arviointikriteerit, arvosanan korottaminen, opintojen
etenemisen edellyttämät suoritukset, arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistusten
sisältö.
Oppilas
saa jatkuvaa suullista palautetta omasta oppimisestaan oppimistilanteissa.
Arviointi on vuorovaikutuksellista opettajan, oppilaan ja ryhmän välillä.
Oppilasta ohjataan itsearviointiin.
5.2 Oppilasarviointi
Perusopintojen
päättyessä ennen siirtymistään syventäviin opintoihin oppilas saa
päättötodistuksen ja todistukseen kahden arvioitsijan laatiman sanallisen
arvioinnin opinnoistaan ja portfoliostaan.
Syventävistä
opinnoistaan ja syventävien opintojen päättötyöstä oppilas saa todistuksen,
numero-arvosanan ja kirjallisen kuvauksen osaamisestaan. Päättötyön
arvioitsijoita tulee olla vähintään kaksi.
Päättötyön arviointiasteikko
Erinomainen 5
Kiitettävä 4
Hyvä 3
Tyydyttävä 2
Hyväksytty 1
Oppilaalle
annetaan opiskelustaan vuosittain sanallinen arviointi, joka kohdistuu sekä oppimisprosessiin
että valmistuneisiin tuotoksiin.
5.3 Oppilaitoksen itsearviointi
Kuvataidekoulun
keskeinen kehittämisen väline on sisäinen arviointi. Oppilaitoksen
toimintatapoja ja visioita tulee arvioida vuosittain. Arvokeskusteluissa
pyritään ottamaan huomioon oppilaiden ja heidän vanhempiensa, opetushenkilöstön
ja eri sidosryhmien näkemykset. Kuvataidekoulun henkilökunta keskustelee
vuosittain opetuksen tavoitteista sekä seuraa tavoitteiden toteutumista ja
tekee ehdotuksia opetussuunnitelman kehittämiseksi.
6. Todistukset
6.1 Todistusten sisältö
Päättötodistus
on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan Opetushallituksen
vahvistamaa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman
perusteita.
6.1.1 Perusopintojen päättötodistus
Päätettyään kuvataiteen laajan
oppimäärän mukaiset perusopinnot, oppilas saa perusopintojen päättötodistuksen.
Todistuksen liitteeksi oppilas saa kahden arvioitsijan sanallisen arvioinnin
opinnoistaan ja opintoihin liittyvästä portfoliosta.
6.1.2 Syventävien opintojen päättötodistus
Päätettyään kuvataiteiden laajan
oppimäärän mukaiset syventävät opinnot sekä tehtyään päättötyön, oppilas saa
syventävien opintojen päättötodistuksen. Todistuksen liitteeksi oppilas saa
kahden arvioitsijan laatiman sanallisen arvioinnin opinnoistaan ja
numeroarvosanan päättötyöstään. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla
todistus koko visuaalisten taiteiden perusopetuksen laajan oppimäärän
suorittamisesta.
6.1.3 Osallistumistodistus
Mikäli opinnot keskeytyvät tai oppilas
ei tee päättötyötä syventävien opintojen päätteeksi, oppilaalle annetaan
pyydettäessä todistus osallistumisestaan visuaalisten taiteiden laajan
oppimäärän opintoihin.
7. Liiteosa
Varhaisiän
taidekasvatus
3 – 5-vuotiaat (2 h/ viikko)
Varhaisiän
valmentava opetus on tutustumista taiteen ilmiöihin leikinomaisen työskentelyn
avulla. Opetus on mielikuvitusta rikastuttavaa, monipuolista aistien ja
ilmaisun harjoittamista.
Varhaisiän
taideopinnoissa tutustutaan seuraaviin osa-alueisiin:
|
TILA |
tilan kokeminen pinta; kaksiulotteinen rakentelu; kolmiulotteinen |
|
VÄRI JA VALO |
valo- ja varjoleikit värikokemukset; pää- ja välivärit väritunnelmat väreillä leikkiminen |
|
SOMMITTELU |
vastakohdat muodot, viivat |
|
TAITEENTUNTEMUS |
sadut ja tarinat esineet ja taideteokset |
|
YMPÄRISTÖ |
luonto (floora ja fauna) rakennettu ympäristö luonnonmateriaalit |
|
TEKNIIKAT |
eri massojen muovailu ja pinnan käsittely rakentelu painojälki erilaiset piirtimet värit kollaasi |
Perusopinnot (6 –
11-vuotiaat)
6 – 9-vuotiaat (2 h/ viikko)
Perusopinnoissa
oppilas perehdytetään kuvanrakentamisen perustietoihin ja taitoihin. Kuvallisen
ajattelun ja ilmaisun kehittäminen on tärkeä osa opetuksessa.
10-vuotiaat (3 h/ viikko)
Perusopintojen
lisäksi vuoden aikana kootaan omista töistä portfolio.
Portfoliotyöskentelyssä tutustutaan eri
taiteilijoiden työskentelyyn ja tarkastellaan omaa taiteellista prosessia.
Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan taiteen eri tekniikoita,
ilmaisemaan omia ajatuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti ja
kuvallisesti. Työskentelymuotona on digitaalinen kuvankäsittely.
11-vuotiaat (3 h/ viikko)
Työpajoihin
perehdyttämisjakso (minityöpajat) koostuu useammasta jaksosta, joissa
tutustutaan eri työpajoihin. Jakson kesto on 15 – 20 oppituntia.
Perusopinnoissa
tutustutaan seuraaviin osa-alueisiin:
|
TILA |
kaksiulotteinen – kolmiulotteinen luonnonmuodot – ihmisen rakentamat mittasuhteet perspektiivi |
|
LIIKE |
staattisuus - kineettisyys |
|
VÄRI JA VALO |
pää-, väli- ja vastavärit valöörit murretut värit varjot värien vuorovaikutus väriperspektiivi |
|
SOMMITTELU |
vastakohdat rytmi muodot, tausta kuvakoot ja kuvan rajaaminen |
|
TAITEENTUNTEMUS |
muinaistaide vanha taide nykytaide eri kulttuureihin tutustuminen käyttötaide |
|
YMPÄRISTÖ |
luonto (floora ja fauna) rakennettu ympäristö luonnonmateriaalit ekologia, kierrätys |
|
TEKNIIKAT |
eri massojen muovailu ja pinnan käsittely rakentelu painomenetelmät erilaiset piirtimet värit kollaasi digitaalinen kuvankäsittely |
Syventävät
opinnot
Syventävät
opinnot aloitetaan 12-vuotiaana. Opinnoissa syvennetään perusopetuksessa
saatuja tietoja ja taitoja sekä harjoitetaan itsenäistä kuvallista ilmaisua.
Opetusmuotona on työpajaopetus. Oppilas valitsee työpajan aina vuodeksi
kerrallaan koulun tarjoamista vaihtoehdoista. Tavoitteena on, että oppilas
kokeilee monipuolisesti taiteen eri osa-alueita. Syventävien opintojen
loppuvaiheessa oppilas tekee päättötyön ja työhön kuuluvan portfolion.
Työpajat:
Animaatiotyöpaja
Animaatio
muodostuu tarinasta, kuvasta, liikkeestä ja äänestä. Työskentelyyn liittyy
tarinan ja sen hahmojen keksiminen ja kehittely, piirtäminen, maalaaminen,
kolmiulotteinen työskentely sekä luova materiaalien käyttö. Animaatiotyöpajassa
tutustutaan erilaisiin animaatiotekniikoihin, joita ovat muun muassa pala-,
nukke-, vaha- ja piirrosanimaatio. Työskentelyn apuvälineinä käytetään
tietokoneita ja erilaisia animointi- ja
editointiohjelmia. Työpajassa on myös mahdollista tutustua interaktiiviseen
kerrontaan eli esimerkiksi tietokonepeleihin tai erilaisiin verkkoteoksiin.
Työskentelyssä
keskeisintä on mielikuvien ja ideoiden muuttaminen audiovisuaalisiksi
tarinoiksi. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan mielikuvitusta ja kehittää
kuvallisen kerronnan tajua.
Grafiikan työpaja
Grafiikan
työpajassa perehdytään kohopainografiikkaan; lino- ja puupiirrosten tekemiseen
sekä moniväripainantaan. Metalligrafiikassa tutustutaan tärkeimpiin
taidegrafiikan menetelmiin, kuten kuivaneula, viivasyövytys ja akvatinta.
Opintojen edetessä tutustutaan myös sokeriakvatinta, pehmeäpohja, mezzotinta, carborundum ja collagrafia tekniikoihin sekä yhdistelmä- ja
sekatekniikoihin. Kuvan elementteinä on sommittelu, väri, rytmi ja kontrasti.
Työskentelyssä
on keskeistä omien ideoiden kehittäminen, itseilmaisu, itseluottamus ja kokeileminen.
Grafiikan tekniikoihin ja historiaan perehdytään kuvien kautta tutustumalla
suomalaisten ja ulkomaalaisten graafikoiden töihin. Opetellaan myös grafiikan
merkinnät ja passepartout-kehystäminen.
Työmenetelmissä otetaan huomioon työturvallisuus ja ekologisuus.
Keramiikkatyöpaja
Keramiikan
työpajaopetuksessa pääpaino on käsirakennustekniikoissa: sormimuovauksessa,
makkara- ja levytekniikassa. Lisäksi tutustutaan dreijauksen alkeisiin, saven
valuun ja kipsimuottien valmistukseen. Työpajassa perehdytään myös saven
pintakäsittelyyn kuten uurtamiseen, reliefikoristeluun, alilasitevärien ja engobe-värien käyttöön sekä lasittamiseen. Työt poltetaan
sähköuunissa. Lisäksi tutustaan rakutekniikkaan sekä
yksinkertaisiin lasin sulatusmenetelmiin.
Ideoita ja
aiheita työstettäessä perehdytään myös taidehistoriaan ja keramiikan
historiaan. Opetuksen tavoitteena on muototajun ja kolmiulotteisen ajattelun
kehittäminen. Käyttöesineiden valmistuksessa kiinnitetään huomiota esineen
toimivuuteen, kestävyyteen ja turvallisuuteen sekä esteettiseen ulkonäköön.
Työskennellessä huomioidaan työturvallisuus materiaalien ja työtapojen suhteen.
Kolmiulotteinen työpaja
Työpajassa
tutkitaan kolmiulotteisuutta pienessä ja suuressa mittakaavassa. Oppilaat
havainnoivat ympäristössä esiintyvien muotojen, värien ja materiaalien
keskinäistä vuorovaikutusta. Lähestymistapa on leikkisä ja kokeileva.
Tavoitteena ei aina ole valmis tuotos vaan työprosessilla on myös elämyksellinen
merkitys. Ideoiden kehittelyllä ja töiden sisällön piirteillä on tärkeä rooli.
Tehtävissä käsitellään sekä esittäviä että abstrakteja muotoja ja pyritään
käyttämään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja.
Työpajassa
käytettävät materiaalit ovat mm. savi, muovailuvaha, kipsi, puu, metalli,
luonnon-materiaalit, paperi, maalit, kierrätysmateriaalit (esim. metalliromu,
muovit, löytötavarat, lelut, tekstiilit).
Muotoilu- ja arkkitehtuurityöpaja
Muotoilu- ja
arkkitehtuurityöpajassa havainnoidaan rakennettua ympäristöä, tilakäsitettä ja
esineitä. Tutustutaan erilaisiin rakenteisiin, konstruktioihin ja
materiaaleihin. Opetellaan erilaisten materiaalien työstömenetelmiä ja
työkalujen tarkoituksenmukaista ja turvallista käyttöä. Työpajassa
suunnitellaan ja rakennetaan lavastuksia, pienoismalleja ja erilaisia koriste-
ja käyttöesineitä. Opetellaan esittämään omia ideoita sekä 2-ulotteisessa että
3-ulotteisessa muodossa. Perehdytään myös hieman arkkitehtuurin ja muotoilun
historiaan ja ajankohtaisiin ilmiöihin.
Työpajassa
käytettävät materiaalit ovat mm. puu, kapalevy,
pahvi, muovi, tekstiili, metalli, muovailumassat, kierrätysmateriaalit, lasi.
Piirustus- ja maalaustyöpaja
Piirustus- ja
maalaustyöpajassa tutustutaan erilaisiin piirustuksen ja maalauksen tekniikoihin.
Perehdytään kuvan rakentamisen peruselementteihin, värioppiin ja
taidehistoriaan. Kehitetään ja vahvistetaan omaa kuvailmaisua ja keskustellaan
taiteesta yleensä. Seurataan nykytaiteen ajankohtaisia tapahtumia sekä
opetellaan taidekritiikin alkeita.
Työpajassa
tutustutaan eri piirustusvälineisiin, kuten lyijykynään, hiileen, öljy- ja
kuivapastelliliituihin, tussiin ja musteeseen sekä akvarelli-, guassi-,
öljyväri-, akryyli- ja temperamaalaukseen sekä sekatekniikoihin.
Serigrafian työpaja
Serigrafiatyöpajassa
tutustutaan serigrafian (silkkipainon) painotekniikoihin ja painetaan kuvia eri
materiaaleille, esim. kankaalle, paperille ja muoville. Painokuvien
suunnittelussa käytetään apuna digitaalikameraa ja tietokoneita. Tavoitteena on
kehittää oppilaan visuaalisia ja teknisiä suunnittelutaitoja ja pitkäjänteistä
työskentelyä.
Tekstiilityöpaja
Tekstiilityöpajan
tarkoituksena ja päämääränä on tutustuttaa oppilas tekstiilitaiteeseen yhtenä
kuvan ja taiteen tekemisen menetelmänä sekä itseilmaisun välineenä. Työpajan
taiteellinen työskentely pohjautuu suunnitteluprosessille. Muun muassa
sommittelun ja väri- sekä muoto-opin avulla luodaan pohjaa työskentelylle.
Työpajassa tutustutaan myös suomalaiseen ja kansainväliseen
tekstiilitaiteeseen.
Pääpaino on
opeteltavissa tekniikoissa, joita ovat: kankaanpaino (mm. paperi- ja valotetun
kaavion menetelmät), kankaanmaalaus, batiikki, värjäys, applikaatio, huovutus.
Teknisten valmiuksien hallinnan kehittymisen myötä työskentelyä laajennetaan
eri tekniikoiden ja materiaalien yhdistämiseen sekä omaperäisiin ratkaisuihin.
Valokuvauksen työpaja
Valokuvauksen
työpajassa perehdytään kameran toimintaperiaatteeseen, tekniikkaan ja
mahdollisuuksiin ilmaisuvälineenä. Työpajassa opetellaan perinteisen
filmikameran käyttö, kehitys ja mustavalkoisten kuvien valmistus.
Työpajassa
opitaan kameran perussäätöjen, kuvakulmien, sommittelun, valaistuksen ja
erilaisten objektiivien käyttö kuvailmaisun välineinä. Samoin perehdytään
hieman valokuvauksen historiaan ja arkisen käyttökuvan ominaisuuksiin ja
vaikutukseen omassa elinympäristössä. Työpajan työskentelyn aihepiirinä on
nuorten oman elämän ja lähiympäristön ilmiöiden tallentaminen yksittäisin kuvin
ja kuvasarjoin harjoituksina, joista rakennetaan oma kuva-albumi.