4. Tiedonhankinta

4.1 Internetin tietokannat

Tietokannat ovat ohjelmia, joista voidaan löytää joko:

• tiedon osoitteita eli viitteitä tai

• tietoja sinänsä.

Ensinmainittuja kutsutaan viitetietokannoiksi, koska ne eivät sisällä "lopputietoja" tai tietoja sinänsä, esimerkiksi kokonaisia kirjoja tai kokonaisia lehtiartikkeleita vaan ainoastaan tietoja noista kirjoista tai lehtiartikkeleista, niiden osoite- tai viitetiedot. Tällaisia tietokantoja ovat esim. kirjastojen kokoelmatietokannat ja Aleksi-artikkeliviitetietokanta.

Jälkimmäisiä kutsutaan yleisesti lähdetietokannoiksi, ja vielä tarkemmin tekstitietokannoiksi, faktatietokannoiksi tai esim. kuvatietokannoiksi tietokannan sisällöstä riippuen. Olennaista on, että näistä tietokannoista tiedot löytyvät kokonaisuudessaan: esim. lehtien artikkelitekstit, kirjat, kuvat. Tällaisia tietokantoja ovat esim. Helsingin Sanomien arkisto (maksullisena) ja Finlex-säädöstietokanta.

4.1.1 Tiedonhankinta kirjaston kokoelmista

Aineisto

Aineistoa ovat kaikki kirjaston kirjat, lehdet, cd-levyt, cd-rom -levyt, dvd-levyt, videot, kasetit, diat ja muut informaationkantajat (= tallenteet, jotka sisältävät informaatiota), joita voit lainata tai käyttää kirjastossa. Näitä kutsutaan myös dokumenteiksi.

Dokumentti

Tallennetun informaation kokonaisuus. Dokumentteja voidaan kutsua myös informaation kantajiksi, koska ne ovat välineitä, joiden avulla informaatiota esitetään ja välitetään. Esim. kirja, cd-levy, dvd-levy, video, kasetti, taideteos ovat informaation kantajia eli dokumentteja.

4.1.1.1 Tiedon- ja aineistonhaku PORSSE-tietokannasta:

Porsse

Porsse on Askolan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kirjastojen yhteinen aineistoluettelo, josta löytyvät tiedot kaikista näiden kirjastojen dokumenteista. Asiakas voi etsiä aineistoa esim. tekijän nimellä, teoksen nimellä, teoksen aiheella, jne. Porssessa asiakkaat voivat myös uusia lainansa ja varata aineistoa.

Asiasanahaku

Asiasanahakua käytetään, kun halutaan löytää tietoa jostakin aiheesta. 

Asiakkaalla on mielessään aihe, josta hän haluaa löytää tietoa:

Esimerkki: Asiakas haluaa löytää tietoa Suomen historiasta siltä ajalta, kun maassa nähtiin nälkää. Asiakas menee VESA:an ja kokeilee mielessään olevaa avainsanaa NÄLKÄVUODET: 

Kuva 1: VESA:n mukaan NÄLKÄVUODET asiasanaa ei käytetä. Sen korvaa asiasanaa KATOVUODET.

Kuva 2: Sen jälkeen hän etsii PORSSE:sta tietoa tällä asiasanalla.

Kuva 3: Asiakas kirjoittaa ASIASANA-ruutuun asiasanan KATOVUODET, painaa HAE-painiketta ja tulokseksi tulee yli kymmenen dokumenttia.

Kuva 4: Asiakasta kiinnostaa listassa toisena oleva Oiva Turpeisen kirjoittama kirja. Saadakseen tietää, onko kirja paikalla vai lainassa, hän klikkaa ko. kirjan kohdalta SAATAVUUS-sarakkeen tekstiä "Tarkista missä".
 

Kuva 5: Saatavuus-ikkunasta nähdään, onko kirja paikalla vai lainassa sekä missä kirjastossa ja millä osastolla kirja sijaitsee. Mikäli Saatavuus-sarake näyttää "hyllyssä", asiakas palaa selaimen BACK-painikkeella takaisin kuvan 4 tilanteeseen.

Kuva 6: Saadakseen selville, mistä teos löytyy, hän klikkaa Teos-sarakkeesta etsimänsä kirjan Tekijä-Nimi -tietuetta:

Kuva 7: Näytölle tulee teoksen luettelokortti, josta selviävät teoksen täydelliset viitetiedot. Kirjan luokkanumero ja signum (= se minkä mukaan teos on luokkaan aakkostettu) näkyvät rivillä PORVOO.

Haku teoksen nimellä

Teoksen nimellä haetaan, kun etsitään jotakin tiettyä teosta, jonka nimi tiedetään.

Esimerkki:

Kuva 8: Asiakas haluaa löytää teoksen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä. Huomaa, että hakusanaa ei tarvitse välttämättä kirjoittaa kokonaan.

Tästä eteen päin edetään kuten edellä asiasanahaussa:

• teoksen saatavuus (onko teos paikalla vai lainassa) tarkastetaan kohdasta "tarkista missä" (Kuva 4).

• Teoksen sijainti kirjastossa selviää klikkaamalla kirjan nimeä (kuva 6, ja kuva 7)

Haku tekijän nimellä

Tekijän nimellä haetaan, kun etsitään jonkun yhden tekijän teoksia.

Esimerkki:

Kuva 9: Asiakas haluaa löytää Mikael Niemen tekemät teokset. Huomaa, että hakusanaa ei tarvitse välttämättä kirjoittaa kokonaan.

Tästä eteen päin edetään kuten edellä asiasanahaussa:

• teosten saatavuus (onko teos paikalla vai lainassa) tarkastetaan kohdasta "tarkista missä" (Kuva 4).

• Teosten sijainti kirjastossa selviää klikkaamalla kirjan nimeä (kuva 6, ja kuva 7).

Varaukset

Esimerkki:

Kuva 8: Asiakas on löytänyt aihettaan (sortovuodet) käsittelevän kirjan ja haluaisi lainata sen. Kirjan Saatavuus-sarakkeessa ilmoitetaan, että teos on lainassa, mutta asiakas haluaa varata teoksen itselleen, joten hän klikkaa "Lainassa"-tekstiä ja saa eteensä Saatavuus-näytön:

Kuva 9: Asiakas klikkaa hiirellä rastin haluamansa kirjaston kohdalle ja painaa "Tee varaus" -painiketta.

Kuva 10: Näytölle avautuu ikkuna, johon hän kirjoittaa asiakastunnuksensa (kirjastokortista) sekä salasanansa (jonka hän on noutanut kirjaston neuvonnasta) ja klikkaa painiketta "Kirjaudu sisään":
 

Kuva 11: Näytölle avautuu vahvistusikkuna, jossa vahvistetaan teoksen noutopaikka (kirjasto, josta asiakas on teoksen varannut) sekä varausmaksu klikkaamalla painiketta "Tee varaus".

Varaus on tehty, ja kun teos palautuu kirjastoon, asiakas saa kotiinsa / sähköpostiinsa / matkapuhelimeensa ilmoituksen, että teos on noudettavissa.

Aakkostus

Kirjaston aineisto on järjestetty aiheen mukaisiin luokkiin. Näiden luokkien sisällä aineisto on järjestetty aakkosjärjestykseen:

Esimerkki:

Luokka 79.1:

Aarnivala, Pekka
50 vuotta Pirkan hiihtoa : ponnistamisen ilo, nääntymisen autuus ja voimien palautumisen hurma
Ahonen, Markku
Vilppulan nyrkkeilijät r.y. : 1973-2003 : historiikin käsikirjoitus
Bennett, Gary
Aikido : techniques & tactics
Hakulinen, Veikko
Haku-Veikko [Äänite] : suurhiihtäjä Veikko Hakulisen muistelmat
Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain : turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa
Mäkinen, Ismo
Piikkareita ja tanssikenkiä : Martti Vainion elämän tarina

Signum

Kuten huomaat, dokumentit on järjestetty aakkosjärjestykseen luokkaan useimmiten tekijän sukunimen mukaan. Jos dokumentilla on kuitenkin monta tekijää, se on aakkostettu dokumentin nimen mukaan.

Kuva 12: Luettelokortista näet dokumentin luokan sekä sen, minkä mukaan dokumentti on aakkostettu (=signum). Signum on kolme ensimmäistä kirjainta useimmiten teoksen tekijän sukunimestä, joskus teoksen nimestä.

Viitetiedot

Viitetiedoiksi tai bibliografisiksi tiedoiksi sanotaan sellaisia tietoja dokumentista, jotka kuvailevat tuota dokumenttia ja auttavat tunnistamaan ja löytämään sen. Viitetietoja ovat ainakin teoksen tekijän nimi, teoksen nimi, laajuus (sivumäärä), painovuosi ja kustantaja.

PORSSE-tietokannasta löydät viitetiedot luettelokorttinäytöltä. Luettelokorttinäytölle pääset klikkaamalla teos-sarakkeen tekijä-nimi -kenttää (katso kuva 5). Tällöin ruudulle avautuvat teoksen viitetiedot luettelokortilla (katso kuva 6).

Tietokanta

Tietokanta on elektronisessa muodossa oleva tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen keskittynyt laaja viite- tai dokumenttitiedosto.

Tietokantoja, joista löydät viitetiedot dokumenteista, kutsutaan viitetietokannoiksi, kun taas tietokannat, jotka sisältävät dokumentit kokonaisuudessaan, ovat kokotekstitietokantoja.

Luettelokorttinäyttö

Luettelokorttinäyttö sisältää tiedot, missä teos sijaitsee:

• KIRJASTO (esim. PORVOO),

• luokkanumero (esim. 92.6) ja

• signum (esim. TUR)

• dokumentin viitetiedot

Katso kuva 6.

Luettelokortin saat esille klikkaamalla löytämäsi teoksen tekijä-nimi -kenttää (katso kuva 5).

Avainsanahaku

Avainsana (jota Porssessa kutsutaan nimellä vapaasana) PORSSE-tietokannassa tarkoittaa mitä tahansa dokumentin nimessä esiintyvää sanaa. Avainsana kirjoitetaan aina Teoksen nimi -hakuikkunaan. Avainsana (tai vapaasana) kannattaa useimmiten katkaista, koska sana voi olla dokumentin nimessä missä muodossa tahansa:

Esimerkki:

Haluat löytää kirjallisuutta rullalautailusta. Olet jo tehnyt aiheesta asiasanahaun käyttämällä asiasanaa "rullalautailu". Haluat kuitenkin vielä täydentää hakuasi kokeilemalla, löytäisitkö avainsanahaulla lisää kirjoja. Voit kokeilla millä hyvänsä aihetta kuvaavalla, mieleesi tulevalla avainsanalla: skeittaus, rullalautailu, jne., mutta sana kannattaa katkaista, koska et voi tietää, missä muodossa sana kirjan nimessä on:

Kuva 13: Voit kokeilla kirjoittaa avainsanaksi esim. skeitt. Eli katkaiset avainsanan, jolloin ohjelma etsii kaikkia sellaisia dokumentteja, joiden nimessä on "skeitt"-alkuisia sanoja:

Kuva 14: Kuten huomaat, ohjelma löysi kirjoja, joissa sana esiintyy esim. muodoissa skeittaa, skeittaajan ja skeittailu. Mikäli olisit kirjoittanut avainsanasi kokonaan muotoon "skeittaus", et olisi löytänyt mitään edellämainituista kirjoista. Avainsana kannattaa siis aina katkaista.

Katkaisu

Kun tietokannasta haetaan tietoa avainsanalla, se kannattaa useimmiten katkaista. Esim. rullalaut, jalkapall, tanss, jne.

Katkaisu kannattaa tehdä siitä kohtaa sanaa, johon saakka sanan vartalo pysyy muuttumattomana: esim: jalkapall (-o, -oilu, -ilija, -on, -otaidot, -oilijan, -osta, jne). Näin katkaisemalla löydät tehokkaimmin dokumentit riippumatta, missä muodossa sana sen nimessä esiintyy.

Myös asiasana ja tekijä voidaan katkaista. Esim: koir, suomenlah, rowl.

Vinkki:
Älä kuitenkaan katkaise sanaa niin lyhyeksi, että sen merkitys muuttuu. Esim. jos etsit tietoa suomenlahdesta, katkaise mieluummin kohdasta suomenlah kuin kohdasta suomen, koska jälkimmäinen hakusana tuottaa paljon tuloksia, joilla ei ole mitään tekemistä suomenlahden kanssa.

Hakulause

Hakulauseiksi sanotaan tiedonhakuikkunaan kirjoitettavaa hakusanaa tai useita hakusanoja, jotka on yhdistetty jollakin hakuoperaattorilla (JA, TAI, EI).

4.1.1.2 Kahdella tai useammalla hakusanalla haku: Boolen hakuoperaattorit JA, TAI, EI

Voit käyttää useimmissa tietokannoissa samassa haussa kahta tai useampaa hakusanaa.

JA-ehto

Mikäli käytät JA-ehtoa, ohjelma etsii sellaiset dokumentit, joiden viitetiedoissa esiintyvät kaikki käyttämäsi hakusanat:

Yllä olevan kuvan esimerkissä etsitään dokumentteja, joissa kerrotaan nuorten vaikuttamisesta (esim. nuorten vaikutusmahdollisuuksista kunnan päätöksenteossa). Etsitään siis teoksia, joita on kuvattu sekä termillä "nuoret" että termillä "vaikuttaminen". Tällaisia dokumentteja ovat vihreän alueen dokumentit.

Kuva 14: PORSSE:ssa haku näyttää tältä.

Kuva 15: Haun tulokseksi saat teokset, joita jokaista on kuvattu sekä asiasanalla NUORET että asiasanalla VAIKUTTAMINEN:

Käyttämällä JA-ehtoa, tiedonhaku tehostuu: haun tuloksena on pelkästään nuorten vaikuttamista käsitteleviä teoksia, ei esim. nuoria yleensä koskevia, eikä vaikuttamista yleensä koskevia teoksia.

TAI-ehto

Mikäli käytät TAI-ehtoa, ohjelma etsii sellaiset dokumentit, joissa esiintyy ainakin yksi antamistasi hakusanoista:

Yllä olevan kuvan esimerkissä etsitään dokumentteja rullalautailusta.

Aiheesta on voitu käyttää teosten nimissä ainakin termejä skeittaus ja rullalautailu. Haluamme siis löytää dokumentit, joita on kuvattu joko termillä "skeittaus" tai termillä "rullalautailu". Tällaisia dokumentteja ovat koko sinisen alueen dokumentit yllä olevassa kuvassa.

TAI-ehto sopii hyvin avainsana- (tai vapaasana) hakuihin, jolloin samaa asiaa voidaan kuvata monella sanalla, saman käsitteen eri synonyymeilla. Tällöin löydät kattavasti aihetta käsittelevät dokumentit. Joidenkin kirjojen nimissä saatetaan puhua skeittailusta, joidenkin rullalautailusta, ja kun käytät TAI-ehtoa, löydät molemmanlaiset dokumentit.

Kuva 16: PORSSEssa haku näyttää tältä.

Kuva 17: Tulokseksi saat sekä skeitt -alkuisia sanoja käyttävät, että rullalautai -alkuisia sanoja nimessään käyttävät teokset:

EI-ehto

EI-ehdolla suljet pois yhden käyttämäsi hakusanan: et siis halua, että dokumenteissa esiintyy tämä poissuljettu sana:

Yllä olevan kuvan esimerkissä etsitään dokumentteja, joissa kerrotaan muista kuin Pohjois-Amerikan intiaaneista. Tällaisia dokumentteja ovat sinisen alueen dokumentit. EI-alueen (ympyröiden leikkaus) dokumenteissa kerrotaan SEKÄ Pohjois-Amerikan ETTÄ muista intiaaneista, mutta näitä dokumentteja ei siis EI-hakuehdolla saada. EI-ehtoa on siis syytä käyttää harkiten, koska osa sopivista dokumenteista jää löytymättä.

Kuva 18: PORSSE:ssa haku näyttää tältä.

Kuva 19: Tulokseksi saat muita kuin Pohjois-Amerikan intiaaneja käsitteleviä teoksia:

4.1.1.3 Tiedonhaun vianetsintätaulukko

Tiedonhaussakaan kaikki ei aina mene niin kuin pitäisi: joskus hakulauseella tulee satoja, jopa tuhansia viitteitä, joskus taas tuloksena on nolla viitettä. Toisinaan taas löytyneet viitteet eivät vain tunnu hyviltä - niistä ei löydy vastauksia kysymyksiimme.

Mikäli sinulle on käynyt jollakin edellämainituista tavoista, voit löytää avun vianetsintätaulukostamme:

4.1.1.4 Luokitus

Luokitus

Arkielämässä useimmat asiat on luokiteltu eli järjestetty. Esimerkiksi ruokakaupassa kaikki tuotteet on luokiteltu (järjestetty): maitotuotteet, pakasteet, kuivatuotteet, leivät, juustot, jne sijaitsevat omissa hyllyissään (luokissaan).

Kirjastossa dokumentit on luokiteltu niiden tietosisällön, aiheen mukaan. Kirjaston luokkia ei kuitenkaan kutsuta nimillä kuten romaanituotteet, runotuotteet, historiatuotteet, urheilutuotteet, jne. vaan luokkanumeroilla, jotka löydät tietokannasta teosten luettelokorttinäytöltä sekä kirjastosta hyllyjen päädyistä ja alareunoista.

Luokitusjärjestelmä

Jotta kirjastosta olisi helpompaa löytää etsimänsä, kaikki kirjaston dokumentit on luokitettu eli järjestetty niin, että jokainen dokumentti kuuluu johonkin luokkaan.

Kirjastossa dokumentit on luokiteltu niiden tietosisällön mukaan. Suomen yleisissä kirjastoissa on käytössä Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL). Siinä pääluokkia on kymmenen:

Tällainen luokitus, jossa olisi pelkät pääluokat, olisi kuitenkin kovin karkea ja epätarkka. Jos esim. kaikki taidetta ja liikuntaa käsittelevät dokumentit olisivat yhdessä luokassa (luokka 7), sieltä olisi hyvin vaikeata löytää esim. elokuvataidetta käsittelevää aineistoa. Sen vuoksi pääluokat on jaettu alaluokkiin: jokainen pääluokka jakaantuu taas kymmeneen alaluokkaan:

Esimerkki:

Tällainenkin jaotus on kuitenkin vielä liian karkea: esim. kaikki liikuntaa ja urheilua käsittelevä kirjallisuus olisi yhdessä luokassa (luokka 79). Olisi vaikeata löytää vaikkapa jääkiekkoa käsitteleviä kirjoja. Siksi jokainen alaluokka jakaantuu taas kymmeneen alaluokkaan.

Esimerkki:

Nyt tarkkuus näyttää jo paljon paremmalta. Täältä on jo helpompi etsiä tiettyjen liikuntalajien dokumentteja. Mutta vieläkin voi olla melko vaikea löytää esim. jääkiekkokirjoja. Siispä luokat jakaantuvat taas alaluokkiin:

Esimerkki:

Vihdoin löydämme jääkiekkoa käsittelevätkin dokumentit. Kuten huomaat luokassa 79.3 ei enää olekaan kymmentä alaluokkaa vaan ainoastaan seitsemän. Luokkaan on jätetty ikään kuin "kasvunvaraa": loput kolme luokkaa voidaan ottaa myöhemmin käyttöön, mikäli tarvetta ilmenee: jos esim. keksitään uusi palloilulaji, sille voidaan antaa oma luokka 79.38

Kuten huomasit yllä, aina kun hierarkiassa edetään alemmalle tasolle, lisätään yksi numero lisää perään:

Piste tulee toisen ja kolmannen alaluokan väliin sen vuoksi, että pitkiä luokkanumeroja olisi helpompi lukea ja tulkita.

Mitä teen, jos PORSSEn ilmoittamaa luokkaa ei löydy kirjastosta

Mikäli et löydä kirjaston hyllyistä jotakin luokkaa, jonka löysit PORSSEsta, syy voi olla seuraava:

Esimerkki:
Olet saanut selville, että vesiensuojelua ja vesien saastumista käsittelevät kirjat ovat luokassa 50.13 Vesiensuojelu.

Et kuitenkaan ehkä löydä sellaista hyllyä Porvoon kirjastosta. Syy voi olla se, että tähän luokkaan kuuluvia kirjoja on ehkä kirjastossa melko vähän, eikä luokalle ole siksi annettu omaa hyllyä. Niinpä tähän luokkaan kuuluvat kirjat on sijoitettu luokan 50.13 hierarkkiseen yläluokkaan.

Luokan hierarkkisen yläluokan saat selville, kun pudotat luokan numerosta viimeisen numeron pois:

• 50.1(3) = 50.1 Ympäristönsuojelu.

Vesiensuojelu on siis yksi ympäristönsuojelun alaluokka. Mikäli kirjastossa on vain vähän vesiensuojelua (50.13) käsitteleviä kirjoja, ne on voitu sijoittaa ympäristönsuojelun (50.1) luokkaan.

Verkko-YKL

Verkko-YKL on internetin kautta käytettävä luokitusjärjestelmä, jonka mukaan Suomen yleisten kirjastojen aineisto on järjestetty eli luokitettu.

Luokkahaku

Ellet löytänyt asiasanahaulla riittävästi viitteitä (tai vaikka olisit löytänytkin), voit yrittää löytää lisää lähteitä luokkahaulla.

Silloin voit joko

• a) etsiä tietokannasta aineistoa aiheen luokkanumerolla (= YKL-luokka) TAI

• b) mennä suoraan kirjastoon ja etsiä hyllyn, josta haluamasi luokka löytyy ja käydä läpi hyllyn sisällön.

Voidaksesi tehdä luokkahaun tietokannasta tai etsiä hyllyluokan kirjastosta, on ensin otettava selvää, mikä on aiheen oikea luokkanumero ja mitä kaikkea luokkanumero pitää sisällään.

Kuvasta 7 nähtiin, että katovuosia käsittelevä kirja löytyi luokasta 92.6. 

Nyt voit käydä Verkko-YKL:stä tarkastamassa, mitä aineistoa kuuluu luokkaan 92.6:

Kuva 20: Verkko-YKL:stä näet, että luokka 92.6 käsittää koko autonomian ajan. Katovuodet siis sijoittuvat autonomian aikaan vuosiin 1810-1917.

Seuraavaksi voit etsiä PORSSEsta lisää viitteitä tällä luokalla tai mennä kirjastoon selailemaan luokan 92.6 aineistoa.

Kuva 21: Porsse-haku. Valitset siis pudotusvalikosta hakukriteeriksi luokan ja kirjoitat luokan numeron hakuikkunaan. Kun klikkaat hae-painiketta, saat tulokseksi kaiken aineiston luokasta 92.6.

Tällöin mukaan tulee kaikki autonomian aikaa käsittelevä aineisto, siis paljon muutakin kuin katovuosia käsittelevää aineistoa, joten joudut seulomaan hakutuloksista itseäsi kiinnostavat viitteet.

4.1.1.5 HelMet

HelMet on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen kirjastotietokanta.

Kuva 22: Kun valitset HelMet-hakuohjelman "Opastetun haun", aineiston haku on helppoa. Seuraa vain ruudulle tulevia ohjeita.

Sanahaussa voit käyttää myös sinulle jo tuttuja JA, TAI, EI -operaattoreita. Jos haluat etsiä sanajonoja eli fraaseja, kirjoita fraasin ympärille lainausmerkit (esim: "ville valo").

Aihehaussa käytetään niinikään sinulle jo tuttuja YSA-asiasanoja.

Luokkahaussa voit käyttää YKL-luokkia (Espoo, Kauniainen, Vantaa) tai HKLJ-luokkia (Helsinki).

HUOM!

HelMetissä sanojen katkaisu tapahtuu kahdella peräkkäisellä asteriski-merkillä (**). PORSSEssahan katkaisumerkkiä ei tarvita lainkaan.

4.1.1.6 Kaukopalvelu

Jos löydät HelMetistä teoksen, jonka haluaisit lainata, tämä onnistuu siten, että teet dokumentista kaukolainapyynnön siihen kirjastoon, jonka asiakas olet ja josta haluat sen noutaa.

Kaukolainapyynnön esim. Porvoon kaupunginkirjastoon voit tehdä sähköpostitse tai käymällä Porvoon kaupunginkirjaston tai sen lähikirjastojen neuvonnassa.

Tarkemmat ohjeet ja yhteystiedot

4.1.2 Artikkeliaineiston haku

4.1.2.1 Aleksi

Aleksi on suomalaisten aikakauslehti- ja sanomalehtiartikkeleiden viitetietokanta.

Kun PORSSEsta löydät viitteitä pääasiassa kirjoihin, Aleksista löydät niitä lehtiartikkeleihin. Kirjallisuushakua kannattaa täydentää lehdistä löytyvillä tuoreemmilla, joskin suppeammilla tiedoilla.

Asiasanahaku Aleksissa

Kuva 23: Kun olet muuttanut aiheesi avainsanat tietokannoissa käytettäviksi asiasanoiksi, kirjoita asiasana Aleksin hakuikkunaan. Voit käyttää samoja YSA-asiasanoja kuin PORSSEsta tietoa etsiessäsi.

Kuva 24: Tulokseksi saat asiasanasi kuvaamaa aihetta koskevia artikkeliviitteitä. Esimerkin asiasanalla löytyi 377 artikkeliviitettä. Aleksi näyttää oletusarvoisesti 25 viitettä / sivu uutuusjärjestyksessä.

Kuva 25: Viitetiedoista näet aihetta käsittelevän artikkelin nimen ja tekijän sekä lehden nimen, vuoden, numeron ja sivut, joilla asiasta kirjoitetaan.

Yllä näet suppeat viitetiedot, jotka Aleksi näyttää haun tuloksena.

Kuva 26: Täydelliset viitetiedot saat nähtäväksesi, kun klikkaat viitteen Nimeke-kenttää.

Vinkki:
Täydellisistä viitetiedoista voit löytää taas lisää hyviä aihetta kuvaavia asiasanoja.

Aleksista löytyneen lehden saatavuuden tarkastaminen PORSSEsta

Kuva 27: Kun olet löytänyt Aleksista kiinnostavan artikkelin, voit tarkastaa PORSSEsta, löytyykö lehti, jossa artikkeli on ilmestynyt, Porvoon kirjastosta.

Kuva 28: Mikäli lehti löytyy kirjastosta, hakutulos näyttää, mitkä numerot ovat tulleet ja ovatko ne paikalla vai lainassa.

Numeroiden saatavuuden saat selville, kun klikkaat haluamasi numeron kohdalla Saatavuus-saraketta.

Aleksin avainsanahaku

Kuva 29: Voit hakea Aleksissa myös avainsanoilla. Ne kannattaa katkaista (myös asiasanat voi katkaista):

Aleksissa käytetään erityistä katkaisumerkkiä toisin kuin esim. PORSSEssa. Katkaisumerkki on asteriski eli tähtimerkk*

Kuva 30: Näet, mihin kaikkiin kenttiin avainsanahaku kohdistuu: nimeke-, tekijä-, julkaisu-, ISSN-, vuosi-, nro-, kommentti-, YKL-luokka- ja asiasanakenttiin. Avainsana voi olla siis mikä tahansa tekijän nimestä YKL-luokkaan.

Kahdella tai useammalla sanalla haku Aleksissa: JA, TAI, EI

Kuva 31: Voit myös hakea kahdella tai useammalla hakusanalla (avain- tai asiasanalla) samalla kertaa. Esimerkin kuvassa etsitään artikkeliviitteitä Suomenlahden rehevöitymisestä.

Kuva 32: Haulla suomenlah* JA rehevöity* löytyi 22 artikkeliviitettä.

Fraasihaku

Useimmissa tietokannoissa voit tehdä myös sanajonohakuja eli fraasihakuja (= kaksi tai useampia sanoja, joiden täytyy esiintyä peräkkäin annetussa järjestyksessä).

Aleksissa fraasihaku tehdään sijoittamalla halutut peräkkäiset sanat lainausmerkkeihin (esim: "black sabbath", "täällä pohjantähden alla", jne.).

Kuva 33: Esim. henkilöiden nimet on syytä hakea fraasihakuna. Esimerkin kuvassa Aleksi etsii siis pelkästään sellaisia viitteitä, joissa sanat ville ja valo esiintyvät peräkkäin.

4.1.2.2 Helsingin Sanomien arkisto

Helsingin Sanomien arkisto sisältää lehdessä ilmestyneet kirjoitukset alkaen vuodesta 1990.

Arkiston käyttö on osittain maksutonta: Suoritettuasi ilmaisen rekisteröitymisen palveluun, voit etsiä kirjoituksia hakusanoilla ja saat tulokseksi löytyneiden kirjoitusten viitetiedot, ts. tiedot kirjoituksista, sekä milloin ja missä numerossa kirjoitukset ovat ilmestyneet. Mikäli haluat lukea kirjoitukset, voit joko

• ostaa palvelusta lukuaikaa ja lukea, tallentaa tai tulostaa kirjoitukset saman tien.

• hankkia itse lehdet käsiisi ja lukea artikkelit lehden paperiversiosta, jolloin et maksa palvelusta mitään.

Kuva 34: Arkisto on siis maksuton viitetietokantana, mutta maksullinen kokotekstitietokantana.

Helsingin Sanomien arkisto toimii samoilla periaatteilla kuin useimmat muutkin tietokannat:

• Voit käyttää JA, TAI, EI -operaattoreita, tosin operaattorit on nyt kirjoitettava englanniksi: AND, OR, NOT.

• Katkaisumerkki on asteriski (*)

• Sanajonot eli fraasit kirjoitetaan lainausmerkkeihin (" ")

Kuva 35: Kuvassa etsitään artikkeleita Suomenlahden saastumisongelmasta. Hakulauseke löytää artikkelit, joissa esiintyy sekä suomenlah että saast -alkuisia sanoja.

Kuva 36: Vastaukseksi tuli tiedot 297:stä artikkelista, joissa esiintyvät molemmat hakulausekkeen sanat.

Kuva 37: Voit halutessasi hienosäätää ja pienentää hakutulosta operaattoreilla SAME (sanojen esiinnyttävä samassa (teksti)kappaleessa ), WITH (sanojen esiinnyttävä samassa virkkeessä) ja NEAR (hakusanojen esiinnyttävä lähellä toisiaan).

Kuten huomaat, kun hakusanojen täytyy esiintyä samassa virkkeessä (WITH), tulosten määrä putosi, mutta varmasti samalla myös tarkentui merkittävästi.

Kun hakusanojen on esiinnyttävä lähellä toisiaan, todennäköisyys, että artikkelissa kerrotaan juuri Suomenlahden saastumisesta, eikä Suomenlahdesta ja saastumisesta erikseen jossakin muussa yhteydessä, kasvaa.

4.1.2.3 Uusimaa -lehden arkisto

Uusimaa -lehden arkistossa on Uusimaa -lehdessä viimeisen vuoden aikana löytyneitä artikkeleita kokonaisuudessaan (ei siis pelkkiä viitetietoja). 

Arkiston käyttö on maksutonta.

Uusimaan arkistosta etsitään artikkeleita avainsanoilla. 

Kuva 38: Avainsanoja ei tässä tietokannassa voi katkaista, mutta voit kirjoittaa hakuruudulle useita sanoja peräkkäin, esim. saman sanan eri muotoja tai samaan asiakokonaisuuteen kuuluvia avainsanoja, esim:

• itämeri

• itämeren

• itämerellä

• suomenlahti

• suomenlahden

• suomenlahdella, jne.

Arkistossa toimii oletusarvoisesti TAI-ehto: löydät siis sellaiset artikkelit, joissa esiintyy ainakin yksi, mikä tahansa hakuikkunaan kirjoittamistasi avainsanoista.

4.1.3 Muut internetin tietokannat

Kirjastojen tietokantoja

• Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta
  Jos haluat etsiä yhdellä haulla aineistoa Suomen kaikista maakuntakirjastoista.

• Kunnan- / kaupunginkirjastojen omat tietokannat
  Jos haluat etsiä aineistoa jonkin tietyn kunnan- tai kaupunginkirjaston tietokannasta.

• Yliopistokirjastojen omat tietokannat
  Jos haluat etsiä aineistoa jonkin tietyn yliopiston tietokannasta

• Ammattikorkeakoulukirjastojen omat tietokannat
  Jos haluat etsiä aineistoa jonkin tietyn ammattikorkeakoulun tietokannasta

Muita tietokantoja

• Finlex - Valtion säädöstietopankki
  Ajantasaiset lait ja asetukset, uudet lait ja vanhojen lakien muutokset sekä uudet asetukset ja vanhojen asetusten muutokset.

4.2 www-sivut

"World Wide Web (lyhyesti WWW) eli web tai (harvoin) seitti on Internetissä toimiva hypertekstijärjestelmä. Hypertekstiä selataan selaimella, joka hakee web-sivuiksi kutsuttuja dokumentteja web-palvelimilta ja näyttää ne näytöllä. Hyperteksti sisältää linkkejä toisiin dokumentteihin. Vuorovaikutus web-palvelimen kanssa lähettämällä informaatiota toiseen suuntaan on myös mahdollista. Linkkien seuraamista kutsutaan usein webin surffaamiseksi.

Www:n kehitti Tim Berners-Lee vuonna 1990 työskennellessään CERNissä.

Webin toiminnan kannalta keskeisimpiä teknisiä standardeja ovat URL (web-sivujen osoitekäytäntö), HTTP (hypertekstin siirtoprotokolla) ja HTML (hypertekstin merkintäkieli)." (Wikipedia, vapaa tietosanakirja, http://fi.wikipedia.org/wiki/Www, 10.4.2005, linkki tarkastettu 13.4.2005)

URL

Web-sivujen osoitteet koostuvat neljästä osasta:

• protokollasta eli tiedonsiirtokäytännöstä (esim. http://; ftp; news; telnet)

• palvelun nimestä (www = world wide web)

• domainista eli verkkoaluetunnuksesta (esim. porvoo. Perustuu yleensä organisaation tai palvelun nimeen)

• top level domainista eli ylimmän tason verkkoaluetunnuksesta, usein maatunnuksesta (esim. fi, ru, se, net, mil, com, edu, nato)

• Esim: http://www.porvoo.fi, http://www.nokia.com

Kun etusivulta mennään alasivuille, osoite yleensä pitenee ja jatkuu hakemistojen ja tiedostojen nimillä, sivut toteutettujen ohjelmien nimillä, jne.

Vinkki:
Kun päädyt esim. Googlen kautta jollekin sivulle, jonka tekijä ja alkuperä ei selviä sivulta , voit yrittää selvittää, kuka tai mikä on sivun tuottaja ja tekijä: "leikkaa" sivun osoitetta oikealta alkaen, jolloin pääset sivuston hakemistorakenteessa ylemmälle tasolle ja etusivulle. Sieltä sivuston ylläpitäjä yleensä selviää (ellei selviä, on syytä suhtautua sivuilla esitettyihin tietoihin hyvin varauksellisesti).

Aihehakemistot

Aihehakemistot ovat aiheenmukaisiin ryhmiin järjestettyjä linkkilistoja www-sivuista. Hakemisto voi olla yleishakemisto, joka sisältää linkkejä kaikkien alojen www-sivuihin. Tällaisia ovat esim. Makupalat - www.makupalat.fi ja Yahoo! - www.yahoo.com.

Hakemisto voi myös olla jonkin erikoisalan hakemisto ja sisältää linkkejä pelkästään oman alansa sivuihin.

Aihehakemistot ovat toimitettuja, ja niihin otetut sivut on arvioitu oman alansa keskeisiksi ja tärkeiksi lähteiksi. Aihehakemistot sopivat hyvin yleistiedon hankintaan silloin kun asiasta ei vielä tiedetä kovin paljon.

Makupalat

Kuva 39: Makupalat on suomalainen yleisaihehakemisto, johon on järjestetty linkkejä aiheittain eri alojen keskeisiin www-sivustoihin. Sisältää linkkejä myös ulkomaisiin sivustoihin.

Linkkikirjasto

Kuva 40: Linkkikirjasto on suomalainen kirjastoluokkien (YKL) mukaan järjestetty hakemisto www-sivuihin. Linkkikirjastoon mukaan otetut www-sivut on luokitettu ja asiasanoitettu kirjastoaineistojen tapaan.

Sanahakupalvelut

Sanahakupalveluissa voidaan etsiä hakusanoilla sellaisia www-sivuja, joilla käyttämämme hakusanat esiintyvät. Hakusanoja voidaan kirjoittaa hakuikkunaan yksi tai useampi (=hakulause). Jos ikkunaan kirjoitetaan enemmän kuin yksi hakusana, sanahakupalvelu etsii sivuja, joista löytyvät molemmat  kirjoitetut sanat (JA-ehto). Sanojen väliin ei kirjoiteta välimerkkejä kuten pilkkuja, ei myöskään välisanoja kuten "ja".

Google

Kuva 41: Google on tällä hetkellä tunnetuin, käytetyin ja sisällöltään laajin sanahakupalvelu.

Google ei valitettavasti salli sanojen katkaisua - on vain kokeiltava hakua sanan eri muodoilla, esim. suomenlahti, suomenlahden, rehevöityminen, rehevöityy, jne. Toinen vaihtoehto on käyttää Googlen tarkennettua hakua:

Googlen tarkennetussa haussa voit käyttää:

• Kuva 42: JA-ehtoa (Etsi tulokset kaikilla sanoilla).

Kuvassa 42 etsit sivuja, joissa esiintyvät molemmat sanat suomenlahti JA rehevöityminen.

• Kuva 43: sanajono- eli fraasihakua (Etsi tulokset täsmällisellä ilmauksella).

Kuvassa 43 etsit sivuja, joilla esiintyy täsmällinen ilmaus ville valo, eli Google etsii vain sellaiset sivut, joilla sanat esiintyvät peräkkäin.

• Kuva 44: TAI-ehtoa (Etsi tulokset millä tahansa sanoista).

Kuvassa 44 etsit sivuja, joilla esiintyy ainakin yksi sanoista skeittaus, rullalautailu, skeittaaja, rullalautailija, rullalautailijat, skeittaaminen, jne.. Jos samalla asialla on monta nimeä, kannattaa käyttää TAI ehtoa. Myös sanan erilaiset taivutusmuodot voidaan etsiä TAI-hakuehdolla.

• Kuva 45: EI-ehtoa (Etsi tulokset ilman sanoja).

Kuvassa 45 etsit tietoa huumeista. Huumeita nimitetään usein myös huumausaineiksi tai päihteiksi, siksi lisäät myös nämä vaihtoehtoiset sanat hakuusi (TAI-ehto). Et ole nyt kuitenkaan kiinnostunut alkoholista etkä tupakasta, joita myöskin voidaan kutsua päihteiksi. Siksi suljet nämä hausta pois (EI-ehto).

Kuva 46: Lisäksi voit valita mm, minkä kielisiä, muotoisia ja ikäisiä sivuja haet.

Koska Google ei siis tue sanojen katkaisua, joudut mahdollisesti tekemään useita hakuja, joissa käytät hakusanoina saman sanan eri muotoja (esim: digikamera, digikamerat, digitaalikamerat, digitaaliset kamerat).

Kuva 47: Toinen vaihtoehto on käyttää tarkennetun haun TAI-ehtoa. Tällöin Google etsii sivuja, joilla esiintyy vähintään yksi kirjoitetuista hakusanoista.