|
Lähteitä ovat kaikki kirjat, lehdet, www-sivut, henkilöt, jne, joista / joilta olet hankkinut tietoa aiheeseesi. Lähdekritiikki tarkoittaa lähteiden luotettavuuden arviointia: voiko niiden sisältämiin / heidän kertomiinsa tietoihin luottaa. Henkilö, joka on kirjoittanut kirjan, artikkelin, www-sivun, jne. tai kertonut sinulle tiedot. Tekijän luotettavuutta voi arvioida hänen taustansa perusteella: koulutus, perehtyneisyys asiaan, sidonnaisuudet eri järjestöihin, yhteisöihin, tms, jääviys eli puolueellisuus (= onko tekijälle erityistä hyötyä hänen esittämistään mielipiteistä). Julkaisija on yhteisö, joka on päättänyt tehdä tekijän laatimasta julkaisusta julkisen, saattaa sen kaiken kansan saataville. Julkaisijan luotettavuutta voi arvioida sen sidonnaisuuksien (sidonnaisuudet poliittisiin, taloudellisiin, uskonnollisiin, yms. ryhmiin) perusteella - onko syytä epäillä, että julkaisulla pyritään tietynlaisiin päämääriin. Myös julkaisijan yleinen maine, tunnettuus tai tuntemattomuus, ovat luotettavuuden arvioimisen kriteereitä. Fakta eli tosiasia Faktoina eli tosiasioina voidaan pitää asioita, joita suurin osa alan tutkijoista pitää totena. Tosiasioita eli faktoja ovat (tämän hetkisen tieteellisen käsityksen mukaan) esim.: "ihminen tarvitsee unta", "maa kiertää aurinkoa", Tällaisia faktoja ei tarvitse välttämättä alkaa perustella, koska ne ovat niin yleisesti hyväksyttyjä. Asiat, jotka kerrotaan tosiasioina ilman, että ne perustellaan hyvin, ovat mielipiteitä. (Lukuunottamatta edellä kerrotun kaltaisia, yleisesti hyväksyttyjä faktoja.) Mielipiteiltä ei vaadita yhtä tiukkoja todisteita niiden totuudellisuudesta kuin tosiasioilta eli faktoilta. Mielipiteet voivat silti olla myös faktoja, mikäli ne ovat riittävän tarkasti (=tieteellisesti) perusteltuja. Onkin tärkeätä pystyä erottamaan tutkimukseen perustuva näkemys tai mielipide henkilökohtaisesta mielipiteestä. Tutkimukseen perustuva näkemys voidaan perustella viittaamalla aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Paikkansapitävyys tarkoittaa lähteessä esitettyjen tietojen oikeellisuutta. Tiedot on hyvin perusteltu ja lähteet, joihin tietojen esittäjä tietonsa perustaa, on kerrottu lähdeluettelossa. Tarkkuus tarkoittaa lähteen tietojen täsmällisyyttä. Lähteessä esitetyt tiedot eivät saa olla vanhentuneita. On pyrittävä löytämään aina mahdollisimman tuoreita lähteitä. Joillakin aloilla, esim. matematiikassa, vanhatkin lähteet säilyvät pitkään käyttökelpoisina. Toisilla aloilla pari vuotta vanhat lähteet ovat jo monilta osin vanhentuneita, esim. it- eli informaatiotekniikka-alalla. Www-sivujen luotettavuutta voidaan arvioida samoilla kriteereillä kuin muitakin lähteitä. On kuitenkin muistettava, että koska kuka tahansa voi tehdä ja kirjoittaa mieleisiään www-sivuja, niiden tietosisältöä on arvioitava erityisen huolellisesti. Toisin kuin kirjat ja aikakauslehtiartikkelit, www-sivuja ei siis missään eikä kukaan tarkasta ennen niiden julkaisemista. Mikäli aiot käyttää lähteenäsi jotakin www-sivua, sovella sivun arviointiin yllä mainittuja lähdekritiikin kriteerejä:
Ylläoleviin kysymyksiin vastaukset selviävät usein hankkimalla aiheesta lisää tietoa muista lähteistä. Mikäli tiedot ovat voimakkaasti ristiriidassa muiden lähteiden tietojen kanssa eikä sivun tekijän / tuottajan tausta herätä luottamusta, harkitse lähteen hylkäämistä. Joskus luotettavuus voidaan päätellä jo sivun osoitteesta. Esim. jos osoitteessa on yksityishenkilön nimi, sivujen tiedot (tai ko. yksityishenkilön asiantuntemus) on syytä varmentaa muista lähteistä. Esim.: http://www.kolumbus.fi/rantasaari Vaikka tällaisillakin sivuilla on usein perusteltua, asiallista tietoa, on niiden tietosisältöön suhtauduttava erityisen varovasti ja pyrittävä todentamaan niiden tiedot hankkimalla tietoa myös muista lähteistä. Lisää www-sivujen luotettavuuden arvioinnista... Muistiinpanoja kannattaa tehdä koko ajan, kun luet lähteitä ja etsit vastauksia oman näkökulmasi pohjalta laatimiisi kysymyksiin. On tärkeätä merkitä jo muistiinpanoja tehdessä, mistä lähteestä mitkäkin muistiinpanot ovat peräisin. Jokaisesta käyttämästäsi lähteestä on hyvä laatia lähdeviitekortti varsinaista lähdeluettelon tekemistä varten. Silloin sinulla on koko ajan muistissa, mitä lähteitä olet käyttänyt, vaikka olisit jo palauttanut ne takaisin kirjaston hyllyyn. Lähdeviitekortti sisältää lähteistä seuraavat tiedot:
Lähde: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita.10., osin uudistettu laitos. Helsinki: Tammi. |
 |
|
|